29 Octitsensä rakastaminen

Kuinkahan moni meistä on sairastunut vain siksi, ettei kukaan ole opettanut rakastamaan itseä? Paljon on puhetta ja kirjoitusta siitä, miten kaikki lähtee itsensä rakastamisesta ja kuinka tärkeää on rakastaa itseään. Paljon vähemmän on niitä, jotka neuvovat, miten itsevihan voi vähitellen kääntää itserakastamiseksi. Se on mahdollista. Muutokseen tarvitsee sitoutua. On ymmärrettävä miksi se on niin tärkeää ja jatkettava, vaikka itseviha saakin sen ponnistelun näyttämään typerältä, lapselliselta ja tuhoontuomitulta.

Alkuun voi lähteä tekemällä ihan mitä tahansa, mistä nauttii. Itseviha alkaa jossain vaiheessa sanoa, että sellainen tekeminen on lopetettava. On tärkeää huomata tämä sisäinen voima. Sille on ihan turha väittää vastaan, on turha voimalla ja väkivallalla käydä sitä vastustamaan. Parasta on katsoa sitä myötätuntoisesti, antaa sille anteeksi ja jatkaa sinnikkäästi hyvää. Itseviha haluaa rakastaa. Se haluaa maailman olevan täynnä rakkautta. Se haluaa maailman, jossa ei ole pettymyksiä.

Voi alkaa sanoa tai tehdä itselleen mukavia asioita. Ne voivat olla mitä tahansa, josta tulee hyvä olo. Se voi olla vaikka hyvän huomenen toivotus itselle, peilin kautta hymyily itselle, kannustava puhe itselle, hellittelynimen keksiminen itselle eli melkein mitä tahansa mukavaa, mitä vaan voi keksiä.

Kun itseviha alkaa nousta ja sehän nostaa päätään aika ajoin, halu alkaa sättiä ja moittia itseään nousee. Siihen ei tule mennä mukaan. Voit sättiä itseäsi tai olla sättimättä. Valitse rauha ja katsominen. Kuuntele tuota sinussa olevaa olentoa, joka on pettynyt eikä halua kenenkään kokevan samaa tuskaa. Valitse myötätunto. Pidä sylissäsi pettynyttä. Itke itkusi. Vihaa vihasi. Tee sisimmässäsi tilaa rakkaudelle. Se laajenee itsestään. Rakkaudessa ei ole mitään väkisinväännettyä. Rakkauden olemus on oleminen. Se ei vaadi mitään. Rakkaus hyväksyy. Rakkaus ottaa vastaan sen, mikä on.

 

 

Share and Enjoy:
  • Facebook
  • Add to favorites
  • LinkedIn
  • MySpace
  • Twitter

06 Marmenipä vähän kauemmin kuin oli tarkoitus

Kesäloma loppui jo ajat sitten, kohta on toinen tulossa (no heinäkuussa vasta, mutta kohta se silti on). Elämä on taas muuttunut kovasti, aika näyttää millaisia ovia avautuu ja mihin suuntaan minua ohjataan. Olen luvannut olla käytettävissä niille, jotka minua tarvitsevat. Ei se aina ole helppoa, kun mieli niin helposti miettii mitä MINÄ haluan ja mitä MINÄ tahdon.

Ihminen helposti alkaa tekemään suunnitelmia ja miettimään, miten elämä tulevaisuudessa voisi mennä. Helposti ajattelee, että kun vaan asiat menee näin, minä olen onnellinen. Sillä tavalla on jo sulkenut pois monta mahdollisuutta. Sillä tavalla estää elämää kantamasta ja yllättämästä. Sitten pettyy kun elämä menikin juuri siten kuin meni. Mahdollisimman avoimin mielin, luottaen siihen, että meistä kyllä pidetään huolta ja meitä jokaista rakastetaan hyvin paljon. Näin toivon sinunkin uskaltavan elää. Jos ei juuri nyt, jonakin hetkenä.

 

Share and Enjoy:
  • Facebook
  • Add to favorites
  • LinkedIn
  • MySpace
  • Twitter

23 Sepihmettelyä

Psykologiassa käytetään termiä “sopeutunut” henkilöstä, joka kykenee ns normaaliin elämään, tekemään työtä ja perustamaan perheen.

Mietin vaan, että sopeutunut mihin.. Systeemiin, jonka ideana on että massat käyvät töissä, raha pyörii (tai käytännössä numerot), tavaraa tuotetaan, ostetaan ja heitetään pois, lomilla ehkä matkustellaan, mökkeillään tai ollaan vaan rannalla, tärkeintä on se, että olet osana yhteiskuntaa. Mitä jos et olekaan? Jospa oletkin syrjäytynyt? Jospa itse valitset jotakin muuta kuin yhteiskunnassa vallitsevan järjestelmän?

Osa ihmisistä ajautuu syrjään. Osa heistä kärsii tästä, osa tuntee jonkinlaista tyydytystä näyttäessään pitkää nenää yhteiskunnalle ja sille, mitä pidetään oikeana tapana elää.

En tiedä onko olemassakaan yhteiskuntaa tai yhteisöä, jossa oleminen ja eläminen ei tuntuisi ulkoaohjatulta tai jonkun vallan mukaan ohjelmoidulta. Jos on, voisiko joku asiasta tietävä kertoa aiheesta lisää?

En usko, että voisimme jokainen muodostaa minivaltion, jossa oma koti olisi linna ja oma tontti valtakunta. Jos jokaisella olisi omat säännöt, yhteiset toiminnot olisi melko vaikea ellei mahdoton sovittaa yhteen. Jollain tapaa tämä “mä teen kuten itse tahdon” ja sen lieveilmiönä “tärkeintä on mitä itse saan”, ovat olleet enempi vähempi vallitsevia arvoja viime vuosina. Niin sanottu yhteinen hyvä on lähes täysin unohtunut, tallautunut jalkoihin ja siirtynyt jonnekin kauas mielen takahuoneisiin. Toivottavasti se on siellä vielä. Toivottavasti jonakin päivänä yhteinen hyvä alkaa taas kiinnostaa ja jonkinlaisesta tasapuolisuudesta tai toisesta huolehtimisesta tulee vallitseva arvo.

Share and Enjoy:
  • Facebook
  • Add to favorites
  • LinkedIn
  • MySpace
  • Twitter

04 Sepmitä menestys on?

Olen tullut siihen tulokseen, että menestys on ennenkaikkea asenne. Se on asenne omaa työtäsi ja sen tuloksia kohtaan. Menestys on asenne, jolla käytät työstäsi saamiasi tuloja.

Mikäli arvostat itseäsi ja omaa työtäsi, tunnet olevasi juuri sinulle sopivalla paikalla ja käytät rahaa harkiten, voit tuntea olevasi menestynyt. Toki jokaisen omat käsitykset ja ajatukset lopulta ratkaisee, onko menestynyt vai ei. Ajatus on kai lähinnä se, ettei tulojen määrällä ole mitään tekemistä menestymisen tunteen kanssa. Voi olla vaikka kuinka suuret tai pienet tulot ja silti tuntea olevansa menestynyt.

Share and Enjoy:
  • Facebook
  • Add to favorites
  • LinkedIn
  • MySpace
  • Twitter

06 AugReiki 1 kurssi

Tervetuloa mukaan!

Elokuun 28.-29. viikonloppuna Jofielin Huoneella Klaukkalassa Reiki 1 kurssi. Aloitamme la klo 10, käymme läpi reikin historiaa, periaatteita ja käyttötapoja. Lopettelemme noin klo 17. Sunnuntaina aloitamme myös klo 10, teemme pienen kertauksen lauantain asioista ja opettelemme hoitamista reikin tekniikoilla. Todistukset jaetaan sunnuntaina n klo 17. Kurssin käyneillä mahdollisuus kerrata reiki 1 ilmaiseksi halutessaan. Kirjallinen materiaali ja tee/kahvi/välipala sisältyy hintaan 130 eur.

Share and Enjoy:
  • Facebook
  • Add to favorites
  • LinkedIn
  • MySpace
  • Twitter

07 Julkesä

Tauko kirjoittelussa 5.7-3.8 ainakin.

Share and Enjoy:
  • Facebook
  • Add to favorites
  • LinkedIn
  • MySpace
  • Twitter

25 Jun3 neuvoa masentuneen kohtaamiseen

1. Salli masentuneen olla masentunut. Kaikenlaiset piristysyritykset saavat hänet vain masentumaan lisää. Kun hän kertoo, kuinka kokee itsensä ja maailman masentuneena, totea vaan, että ahaa, sinä koet nyt näin.  Ei tarvitse surkutella, ylihuolehtia, hyysätä tai häärätä millään tavalla.

2. Tee niitä asioita, joita tekisitte yhdessä muutenkin. Jos teillä on ollut tapana keittää kahvit ja jutella maailman asioista, keitä kahvit ja juttele. Hyväksy se, että masentuneen maailma on nyt musta ja iloton, eihän hän muuten olisi masentunut. Älä hermostu, vaikka hän vastaa jokaiseen iloosi synkkyydellä. Juuri nyt hän ei pysty muuhun.

3. Ilmaise masentuneelle, että välität ja olet vierellä joka tapauksessa. Jos sen ääneen sanominen tuntuu kovin vaikealta, tee pieniä tekoja, joista välittyy sama asenne. Voit sanoa, että jos hän pyörittelee mielessään itsetuhoisia ajatuksia, toivot todella, ettei hän niitä toteuta.

Masentuneen kohtaaminen ei ole helppoa. Helposti tuntee itsensä täysin avuttomaksi ja alkaa hakea keinoja nostaa ihminen murheen laaksosta. Masentuneen on tehtävä se itse, sitten kun hänen voimansa ovat palautuneet. Salli hänen siis kerätä voimia ihan rauhassa mahdollisuuksiensa mukaan. Jos tiedät, että hän pitää metsässä samoilusta, pyydä hänet oppaaksi jonnekin, missä et ole itse vielä käynyt tai pyydä häntä seuraksi, koska yksin on vähän pelottavaa tms metsässä. Kynnys lähteä on masentuneelle suuri. Hän myös pelkää tuottavansa pettymyksen. Sitähän masennus on, tunne siitä, ettei ole täyttänyt kenenkään, edes itsensä, odotuksia. Hän luultavasti kokee olevansa iso pettymys kaikille ja varsinkin itselleen. Muistuta hänelle lempeästi kaikesta siitä hyvästä, mitä masentuneessa ihmisessä näet tai olet häneltä saanut. Vaikka hän lyttää jokaisen perustelusi, ne jäävät hänen mieleensä tukiköysiksi, joista pitää kiinni kun  masennus on pahimmillaan.

Share and Enjoy:
  • Facebook
  • Add to favorites
  • LinkedIn
  • MySpace
  • Twitter

19 Junvaikeasta asiasta

Tunsitko lapsena olevasi toivottu ja haluttu? Tunsitko, että vanhempasi ainakin enimmäkseen olivat iloisia ja onnellisia, koska olet olemassa? Tunsitko, että sinut otetaan vastaan juuri sellaisena kuin olet? Onnittelut!

Vai oliko kokemasi todellisuus jotakin ihan muuta? Tunsitko olevasi liikaa, tiellä ja ylimääräinen? Tunsitko, että ihmiset ympärilläsi olisivat onnellisempia, jos sinua ei olisi? Tunsitko, että olet häiriötekijä, riesa ja rasite, josta haluttaisiin päästä eroon? Valitettavasti tämä on monien ihmisten kokema todellisuus. Mitä tästä voi seurata?

Jos sinulla ei ole ollut ketään, joka ottaisi vastaan ja iloitsisi sinusta, vaikutukset tuntuvat pitkään. Et tunne olevasi tervetullut tähän maailmaan. Et koe olevasi rakastamisen arvoinen. Kun kukaan ei kiinnity sinuun, sinä et pysty kiinnittymään itseesi ja pahimmillaan tästä seuraa itsetuhoa. Käytännössä tämä kiinnittymättömyys tarkoittaa, että et pysty itsekään ottamaan itseäsi vastaan, et kykene rakastamaan itseäsi ja alat hyljeksimään itseäsi. Silti on toivoa. Näiden kokemusten ja tunteiden tiedostaminen on ensimmäinen askel. Hyvin vaikea askel kylläkin. Jokaisella meistä on tarve olla haluttu ja toivottu. Se on ihmisen psykologiaan kuuluva vaihe. Ei siis ole tarpeen pitää itseään viallisena, koska on janonnut rakkautta pienestä asti. Vanhemmat yleensä tekevät parhaansa, vaikka saattavatkin olla ihan hakoteillä ja eksyksissä kasvatustavoissaan ja -menetelmissään. He saattavat olla omassa elämässään ja kokemusmaailmassaan niin rikki, etteivät kykene antamaan omalle lapselleen muuta kuin asunnon, ruokaa ja vaatteet. Näe tämä mahdollinen sukupolvien jatkumo ja hoida itseäsi niin hyvin kuin taidat juuri nyt. Vanhempien tekemisiä et voi muuttaa. Voit tiedostaa omat tunteesi, hyväksyä ne kaikki, surra surut ja murheet. Voit lohduttaa itse itseäsi ja luvata, että pidät itse itsestäsi niin hyvää huolta kuin suinkin voit jokaisena päivänä tästä eteenpäin. Näe kaikki se hyvä ja vahva, joka sinussa on kaikista kokemuksistasi huolimatta. Näe heikot kohtasi, vajavaisuutesi ja hyväksy oma inhimillisyytesi. Hyväksy se kokonaisuus, joka on SINÄ. Sinä olet ainutlaatuinen yhdistelmä erilaisia kykyjä ja kyvyttömyyksiä, taitoja ja taidottomuuksia, haluja ja haluttomuuksia, piirteitä ja ominaisuuksia. Sinun vahvuutesi on sinun ytimesi, johon voit nojata vaikeina hetkinä. Sinun heikkoutesi on myös sinun vahvuutesi, kun huomaat, ettei heikkous estä sinulta mitään.

Tärkeintä on, että itse tiedät millainen olet. Unohda kaikki määritelmät, mitä jotkut toiset ovat sinusta sanoneet. Unohda kaikki kannustaviksi tarkoitetut sanat, jotka ovat ohjanneet sinua täysin väärään suuntaan. Viivaa yli kaikki leimat ja asenteet, jotka tiedät vääriksi. Tunne itsesi. Määrittele itse itsesi. Tiedä kuka olet ja mihin pystyt. Ota itse itsesi vastaan ja iloitse siitä joka olet. Halaa itseäsi. Olet rakas ja tärkeä.

Share and Enjoy:
  • Facebook
  • Add to favorites
  • LinkedIn
  • MySpace
  • Twitter

12 Junmietintää

Missä on ilo silloin kun ihmisellä on synkkyyteen taipuvainen luonto? Siinä, että hän hyväksyy tuon luontonsa. Synkälläkin ihmisellä voi olla fantastinen huumorintaju. Tosin ilo on jotain enemmän kuin huumoria.

Share and Enjoy:
  • Facebook
  • Add to favorites
  • LinkedIn
  • MySpace
  • Twitter

08 Junmitä jää?

Tupakoitko?

Oletko yrittänyt siitä eroon? Jos et, miksi? Ajatteletko, että “minä kuolen joka tapauksessa, mitä väliä sillä on”? Jokainen keho rapistuu ja lopulta kuolee, totta. Kyse onkin siitä, miten aiot ELÄÄ.

Haluatko elää keuhkoja pihalle yskien ja pahalta haisten? Haluatko elää hengitys vinkuen?

Valinta on sinun.

Vaihtoehtona on elää päivä kerrallaan, joka päivä elämän sykkeessä.

Millaisen perinnön jätät tähän maailmaan? Jätätkö jälkeesi kasan tupakantumppeja? Jätätkö jälkeesi jotain, mistä voi olla apua toisille?

Valinta on sinun.

Share and Enjoy:
  • Facebook
  • Add to favorites
  • LinkedIn
  • MySpace
  • Twitter